Aikaisemmista vuosista poiketen matkustuspäiväksi olimme valinneet maanantaipäivän. Osoittautui hyväksi valinnaksi. Vaikka satamassa näytti olevan valtavasti matkustajia, niin aamupalalla oli rauhallista. Samaten takaisin tullessa ruokailu sujui jonottamatta.
Mutta ei mennä heti ruokailun pariin vaikka se kuuluu yleensä kohokohtiin.
Laiva lähtee nykyisin aamulla klo 9.00, joka sopii meille hyvin. Ei tarvitse nousta ylös niin hirveän aikaisin. Treffit oli kuitenkin tehty sataman tuloaulaan vähän yli kahdeksaksi, koska aamupala oli tilattu ensimmäiseen kattaukseen klo 8.30. Sitä ennen veimme reput ja ulkovaatteet hyttiin.
Villahousut oli jätetty kotiin ;-). Sää oli plussan puolella, joten tänä vuonna ei tarvinnut palella. Luntakaan ei ollut maassa, joten liukastumisvaaraa ei ollut.
Ja sitten nauttimaan aamupalasta...
Tavan mukaan emme huomanneet ajan kulua ennen kuin tarjoilija muistutti, että nyt on jo seuraavan kattauksen aika.
Pientä keinuntaa oli mutta sen kestimme hyvin, vaikka osalta meistä oli matkapahoinvointipillerit jääneet ottamatta. Pitkin syksyä oli ollut valtavia myrskyjä, mutta ihme kyllä tänään oli menomatkalla tyyntä.
Tax-free kaupoissa kävimme ostoksilla. Toiset meistä osti jo tuliaiset valmiiksi jottei tarvitse stressata tulomatkalla.
 |
| Kempparista ei palattu tyhjin käsin hyttiin. |
 |
| Carita varmisti joulujuomia hyvissä ajoin - oli mukava tehdä ostoksia tutun myyjän kanssa. |
Ja sitten laiva rantautuikin jo Tallinnaan.
Kävelimme merimakasiinin läpi ja siellä teimme joitain ostoksia. Caritalla oli tiedossa jokin uusi juustokauppa ja lähdimme sitä kohti. Poikettiin kuitenkin ensin suklaapuotiin. Juustokauppakin löytyi lähistöltä, mutta ei kaivattua viikuna-ruokaöljyä löytynyt, joka piti olla siellä myynnissä.
Seuraavaksi suuntana oli tavanomainen Rimi-kauppa ja Apteekki. Milla jatkoi Ilu-salonkiin. Pesu ja leikkaus hintaa 20 euroa ja tyytyväinen asiakas astui ulos iloisin mielin.
Sillä välin muilla tuli ostoksia tehtyä - purukumia ja teetä Rimistä ja rohtoja Apteekista. Silmälasikaupassakin kävimme. Aikaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tällä kertaa, joten ehkä seuraavalla matkalla tulee uudet silmälasit hankittua.
Milla oli melkein valmis kun tulimme paikalle. Ami jäi odottamaan Millaa ja Carita, Anki ja Ulla-Maj lähtivät kohti muuria.
Ainakin yksi tunika tarttui matkaan. Pellavaliikkeestä tyynypäällisiä ja toisesta pellavaliikkeestä kaulaliinat ja pellavapusero.
 |
| Tizi - pellavat joulupöytään |
Raatihuoneentorilla tuntui olevan enemmän kojuja tänä vuonna.
Hehkuviiniglögi maistui erinomaiselta. Ihmeellinen taikajuoma. Panee aikuisenkin naisen hihittämään kuin nuoren tytön.
Sormukset löysivät omistajansa.
Pipoja ja erilaisia päähineitä oli kaupan, mutta tänä vuonna ne eivät kiinnostaneet meitä. Liekö lämpömittarin luvut vaikuttaneet asiaan?
 |
| Ehdimme myös käydä katsomassa taidokasta lasinpuhalusta |
 |
| Vielä mahtuu ostokset reppuun. |
 |
| Raatihuoneentorin jouutunnelmaa |
Innokkaasti söimme kermaleivoksemme ja saimme kuitenkin muutaman kuvan talteen. Yht´äkkiä huomasimme, että nyt oli aika rientää takaisin laivalle, jos aikomus oli tänään päästä Helsinkiin. Puolet teeannoksesta jäi juomatta mutta tulipa kermakook syötyä.
Pimeys oli jo hiipinyt Tallinnaan, kun astelimme reippaasti kohti satamaa.
Laiva lähti ajallaan takaisin ja meillä oli aikaa rauhassa tehdä viimeiset ostokset ennen ruokailua.
Tuntui, ettei toiseen kattaukseen oltu panostettu samalla tavalla. Ihan kuin ruokaa ei olisi ollut yhtä paljon kuin vanhassa laivassa. Ehkä se esillepano vaikuttaa asiaan. Mutta ei tämä tarkoita sitä, että olisimme lähteneet nälkäisinä pöydästä. Ei toki. Ihan sopivasti taas kiristi vyötärön kohdalla.
Vielä jaksoimme hytissä sulatella ruokaa Caritan saamilla pikkujuomilla.
Satamaan saavuimme ajallaan vaikka tulomatkalla oli luvattu kunnon myrsky. Ei tuntunut missään koska oli tullut "oikeasta" suunnasta.
Näin oli mukava päivä tullut päätökseen. Milla ja Ami kiiruhtivat raitiovaunun kyytiin. Muut jäivät odottamaan autokyytiä.
Tämän vuotiset kokoontumiset olivat tässä. Ensi vuoden ensimmäistä treffiä ei ehditty sopia. Varmaan jää tammikuun loppupuolelle. Työssä olevien työkiireiden takia.
