Päivä oli ollut pitkästä aikaa kesäinen. Olimme sopineet tapaamisen Suomenlinnan lautan luokse,
kauppatorille, klo 16.00. Muut olivat jo paikalla kun Ami saapui hiukan myöhässä. Julkinen liikenne ei tänään sujunut ollenkaan. Onneksi ehdimme kuitenkin klo 16.20 lähtevään lauttaan.
 |
| Mitähän Amilla on hukassa. |
Ulkopaikat laivalla eivät houkutelleet, paitsi Caritaa. Oli sen verran tuulista, että me muut menimme sisään ja Carita seurasi mukana.
Merimatka taittui nopeasti. Ruokapaikka oli avoin joten lähdimme kävelemään kohti saaren keskiosaa. Ihanalle tuoksuvat sireenipensaat reunustivat kävelykatua.
Ympäröity paikka on Café Chapman
Suomenlinna olisi tutustumisen arvoinen, mutta meillä ei tällä kertaa ollut niin paljoa aikaa, joten tutustuminen sai jäädä myöhäisempään ajankohtaan. Muutenkin ilta oli alkanut viiletä ja uhkaavia sadepilviä alkanut kerääntyä taivaalle.
Suomenlinnan, vuonna 1748 Helsingin edustalle perustettu merilinnoitus, liitettiin vuonna 1991 UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Tällä tavalla toivotaan, että Suomenlinna säilyisi jälkipolville esimerkkinä oman aikansa eurooppalaisesta sotilasarkkitehtuurista.
Suomenlinna on myös elävä kaupunginosa jossa asuu 800 helsinkiläistä.
Matkalla Café Bar Valimoon pysähdyimme lähelle telakka-aluetta. Ankilla oli meille yllätys. Hänellä oli mukana skumppapullo. Ihanaa saada hiukan sisäistä lämmikettä.
Valimossa oli yksityistilaisuus joten palasimme lähellä olevaan Ravintola Café Chapmaniin.
Pihalla oli pöytäryhmiä - kaikki tyhjänä. Ihmekkös tuo sillä ilöma ei ollut ollenkaan kesäinen.
Saimme pöydän pienestä ravintolasalista. Meillä oli mahdollisuus valita haluamamme pöytä sillä tungosta ei ollut. Buffé aika oli juuri päättynyt, mutta Á la carte lista löytyi.
Korjasimme ensin itse edellisten ruokailijoiden lautaset pöydästä ja sitten meille tuotiin ruokalistat.
Lista ei ollut kovin imarteleva, mutta kaikki löysivät kuitenkin jotain syötävää. Hinnat olivat aika kovia. Hinta ja paikka eivät oikein kohdanneet. Kun oli tilauksen aika huomasimme, että meille oli jaettu kaksi erilaista ruokalistaa. Ja niin meni miettimiset uusiksi.
Ami tallensi illan ruokalista muistiin.
Kaksi Nizzansalaattia ja kolme Chapman Burgeria lähti kokille tilaukseen. Talon punaviini, jota tilattiin kyytipojaksi, osoittautui kelpo viiniksi.
Ruokaa odotellessa huomasimme, että vesisade oli alkanut. Näkemiin lämmin päivä.
Juttua riitti taas laidasta laitaan. Sitten tuotiin ruoka pöytään. Burgerin syöjät olivat tyytyväisiä valintaansa. Nizzasalaatti oli myös maukas. Ehkä olisi hiukan suurempi annos mahtunut vatsanpohjalle, mutta hyvä näin.
Jälkiruokana halusimme kahvin, teen, capuccinon ja kaksi Wanhanajan jäätelöä, tuoreilla mansikoilla.
Taisi tarjoilijalla ollut pitkä päivä takanapäin. Tilaus oli unohtunut ja pöytään tuotiin neljä kahvia ja tee. Uusi jäätelötilaus lähti matkaan keittiöön. Kokki joutui varmaan lähtemään mansikanpoimintaan. Jäätelöä ei meinattu saada ennen kuin taas huomautettiin asiasta. Niin kauan jouduimme odottamaan, että Milla ja Ulla-Maj joutuivat lähtemään aikaisemmalla lautalla, koska bussit eivät odota.
Carita, Anki ja Ami jäivät vielä hetkeksi. Oli aikomus käydä museoshopissa, mutta se oli sulkenut ovensa ja niin kävelimme kohti satamaa. Odotusaikaa oli vielä melkein puoli tuntia. Onneksi Ravintola Suomenlinnan Panimon yhteydessä oli iso Infon lämmin aula. Lautta vei turvallisesti takaisin senaatintorille. Carita lähti juosten kamppiin jotta ehtisi bussiin. Ami vielä poikkesi Stockmannille ja Anki lähti kävellen kotiin.
Seuraava tapaaminen 11.8.2015 Ravintola Rivolissa. Milla lupasi varata pöydän.
 |
| Ja tällainen iloinen joukko meitä oli koossa tällä kertaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin.