11.05.2016 Matka lähestyy - johdantoa
Jälleen on kulunut kaksi vuotta edellisestä kaupunkilomastamme. Syksyllä pähkäiltiin kohdetta ja Milano voitti Budapestin. Kohde on uusi kaikille ja nyt sitten innolla odotamme matkaa.
Lennot: Lentojen varaukset olivat edelleen tilaamatta
tammikuussa. Mutta nyt oli pakko ryhtyä toimimaan jotta pääsisimme matkaan.
Tammikuun 19. päivän aikana Ami oli yrittänyt selvittää edullisimmat
paketit, joissa olisi lento ja hotelli yhdistettynä. Milla oli vastaavasti selvitellyt hintoja ostamalla lennot ja varaamalla hotellin erikseen. Näin meillä olisi laajempi valikoima etsiä sopiva hotelli, joka vastaisi tarpeitamme.
Niinpä puhelimet tekstailemaan ja selvittämään kaikki
tarvittavat tiedot. Lentoliput tilattiin Millan ja Amin toimesta. Millan tehtäväksi oli tilata kahdelle liput pelkästään käsimatkatavaroilla ja Amin
kontolle jäi kolmelle lippujen tilaus. Ami, Anki ja Ulla-Maj tarvitsivat nimittäin ison laukun matkaan ja liput piti tilata erikseen tämän vuoksi.
Mutta sitten alkoivat ongelmat. Maksut yritimme hoitaa Dinersin
kortilla, koska siihen on liitetty matkavakuutus. Eipä Finnairin sivu halunnut hyväksyä maksua. Yritimme uudestaan. Ei onnistunut. Uusia varauksia sivut
kyllä hyväksyivät, mutta maksu ei onnistunut. Hikihän siinä jo nousi otsaan.
Huomasimme, että paikkoja alkoi olla jo rajoitetusti - kiitos meidän varauksien.
Nyt oli jo pakko kilauttaa kaverille eli Finnairin asiakaspalveluun. Siellä
ystävällisesti katsoivat Amin tilausta ja onnistuivat jollain ilveellä saamaan
maksun menemään läpi. Ami oli helpottunut. Puhelu Millalle ja hän kertoi, että
nyt oli myös hänellä onnistunut maksu. Seuraavan päivänä saimme molemmat sähköpostiviestin
Finnairilta, että meillä oli varaukset vielä auki. Ihmettelimme suuresti, koska nimenomaan oli pyydetty Finnairin asiakaspalvelijaa poistamaan ylimääräiset varaukset. Tilausepisodi loppui kuitenkin hyvin ja loppujen lopuksi meillä oli vain yhdet lentovaraukset Finnairin sivuilla.
Hotelli: 29.tammikuuta istuimme Ravintola Kiilassa ja saimme tilattua hotellin suositulta Naviglian alueelta, jota kutsutaan Pikku Venetsiaksi. Kanavan varrelta löytyy lukuisia tapas-baareja ja ravintoloita ja alue on kovasti matkailijoiden mieleen. Valitsemamme hotelli Art Hotel Navigli sijaitsee vain 100 metrin päässä kanavalta.
 |
Hotellin varaus tilattiin Booking.comin kautta. |
Seuraavilla treffeillämme 14. huhtikuuta olimme jo fiilistelemässä matkaamme italialaisessa Ristorante Vaelsa:ssa ja siellä saimmekin kuulla vielä paikan omistajalta, italialaiselta Paolalta, lisää Milanon nähtävyyksistä.
Matkapakettimme alkoi olla jo melkein valmis tässä vaiheessa.
Vielä tilasimme hotellin kautta taxikuljetuksen Malpensan kentältä hotelliimme. Matka on reilut 50 km ja matkalaukkujen ja muiden kantamuksien vuoksi katsoimme parhaaksi siirtyä taxilla hotellille.
11.5.2015 Ja eipä tarvitse kauaa enää odotella, sillä huomenna aamulla on treffit klo 6.00 Vantaa lentokentällä.
Etukäteen on otettu selville nähtävyyksistä ja suosituksia ruokapaikoista. Sääennusteita on myös tarkasteltu ja valitettavasti nyt näyttää siltä, että enimmäkseen on sadetta. Olemme kuitenkin luottavaisia, että myös aurinkoakin olisi luvassa meidän neljän päivän matkan aikana.
Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo, kyllä me tekemistä löydetään.
Mitä parasta, Ami on käynyt pankissa nostamassa tililtämme meidän kahden vuoden matkasäästöt. Tili on taas tyhjä hetken aikaa, mutta matkakassana meillä kaikilla on nyt noin 850 euroa käytettäväksi. Kyllä tällaisella matkakassalla syödään hyvin ja varmasti myös shoppaillaan.
Uma hankki meille mahtavan kevyet mahalaukut. Sinne saa kätevästi rahat piiloon. Laukun saa piilotettua vaikka puseron alle.
Kamerat ja puhelimet tyhjennetty vanhoista otoksista ja kortilla on nyt tilaa uusille kuville.
Milano. Here we come.
Eipä näyttänyt sääennuste hyvältä.
TORSTAI 12.5.2016
Lähtöpäivän tapaaminen oli sovittu lentokentälle klo 6.00.
Sisäänkirjausten ja tullimuodollisuuksien jälkeen kävimme hiukan katselemassa kauppojen valikoimia. Aikaa ei kuitenkaan kovin paljon ollut ennenkuin oli aika siirtyä lähtöaulaan. Lento
lähti ajallaan.
Kaurapuuro ja mustikkakeitto aamupalaksi. Eipä hassumpaa.
Sää oli aurinkoinen lähtiessämme Vantaalta, mutta Milanoon tullessamme satoi.
Milanon kentällä oli vastassa Millan tilaama taksi.
Pääsimme näin suoraan hotellille. Arvioitu ajomatka oli tunti, mutta liikenne oli sujuvaa ja aikaa menikin vain 45 minuuttia. Jätimme matkalaukut hotelliin säilöön ja suuntasimme kaupungille.
Kartta kädessä suuntasimme kävellen keskustaan pariksi tunniksi, ensin lounaalle ja sitten keskustan merkittävimmät nähtävyydet pikakatselmuksena.
Keskustan aukiolla saimme ensiksi ihailla valtavaa Duomoa ulkoapäin. Tarkempi tutustuminen jäisi myöhempään.
Kiersimme Duomon taakse vesisateessa ja löysimme lounaspaikan. Tarkoitus oli mennä perheravintola Trattoria Signorvinoon, mutta jotenkin huomasimme istuvamme
naapuriravintolan (klick) terassilla.
Kuittikin tallentui mukaan ja siitä voimme nähdä mitä olemme syöneet. Grillattuja vihanneksia, grillattuja katkarapuja, Cesar kanasalaatti ja 2 x salaatti mista. Matkan ensimmäinen Prosecco-pullo juotiin myös täällä. Maistui taivaalliselta, kuinkas muuten. Saimme heti laskun saatuamme myös todeta. mikä on hintataso Milanossa - ainakin näin kuuluisalla paikalla.
Maittavan lounaan jälkeen tutustuimme Galleriaan joka oli Duomon toisella puolella.
Galleria Vittorio Emanuele II- upea ja loistokas ostospaikka.Latinalaisen ristin muotoinen galleria vuodelta 1878, jonka kruunaa 8-kulmainen keskusaukio 47-metrisine lasikupoleineen ja mosaiikkeineen. Kalliiden merkkiliikkeiden lisäksi gallerian käytävillä oli lukuisia ruokapaikkoja.
Sen verran niitä katselimme, että totesimme meidänkin kukkarolle sopivan ja päätimme tulla tänne lounaalle toisena päivänä.
Gallerian lattialta löytyy härän kuva. Härän kivesten päällä silmät kiinni pyörähtäminen tuo onnea.
Ami, Anki ja Ulla-Maj vauhdissa.
Nopeimmat ehtivät jo heti ensimmäisenä päivänä ostaa tuliaisia solmioliikkeestä. Upeita silkkisolmioita ja hienoja värejä.
 |
Valintoja...... |
Paluumatkalla raitiovaunulla no 2 jäimme vahingossa yhden pysäkin verran liian aikaisin pois. Lisäksi taisi olla kartanlukijan kartta väärin päin sillä lähdimme kävelemään väärään suuntaan ja teimme ylimääräisen kierroksen palatessamme hotelliimme.
Hotelliin saapuessamme saimme huoneemme ja pääsimme vihdoin asettautumaan muutamaksi päiväksi
hotelliimme.
Alla Millan ja Ankin huone. Tilava ja kaikki tarpeellinen löytyi.
Lepäilimme reilun tunnin verran, jonka jälkeen lähdimme klo 18.30 alakerran aulaan, missä tarjoiltiin tuliaisdrinkki. No mitäs muuta kuin otimme Proseccoa. Eikä siinä kaikki, Lisäksi tarjoiluun kuului runsas tapas-lajitelma. Maistelimme ahkerasti pöydän antimia vaikka olimme lähdössä ilta-aterialle kanavan ravintolaan.
Ennen varsinaista ruokailua kiertelimme hetken aikaa kanavan varrella katselemassa paikkoja.
Nälkä taisi jo pikkuhiljaa tuntua ja niin poikkesimme sisään yhteen kanavan lukuisista ravintoloista ja kapusimme ravntolan
yläkertaan (klick)
Meidän lisäksemme taisi olla vain yksi pariskunta. Ehkä olimme italialaisen mittapuun mukaan liian aikaisin syömässä. Vaikka olimmekin napsineet hetellissamme kaikkia pieniä alkupaloja, niin tilasimme kuintankin täällä myös alkuruuat- Carpaccio, Tartare Salmonen ja insalata Parma.
Pääruuaksi valitsimme lasagnea, risottoa ja gnocchettia. Ruokajuomaksi oli punaviinia - italialaista tietysti.
Ilta oli jo pimentynyt kun olimme valmiit palaamaan hotelliin. Rauhallista yöelämää kanavan varrella, sekä paikallisia että turisteja.
PERJANTAI 13.5.2016
Vaikka olimme illalla syöneet itsemme lähes ähkyyn niin vaan aamulla maistui loistava hotellin aamiainen. Kello 8 olimme jo valmiina aamiaisella ja tuskin aamiaispöydästä puuttui mitään.Ystävällinen henkilökunta piti huolta siitä että asiakkailla oli kaikkea saatavana.
Aamiaisen jälkeen suuntasimme kanavan ylitse ja raitiovaunulla keskustaan. Vuorossa oli ensiksi tutustuminen Duomoon, niin kattoterasille kuin myös sisälle kirkkoon.
DUOMO Duomon katolla kruunaa 135 siroa tornia eli pinaakkelia. Keskustornin huipulla 108 metrin korkeudessa hohtaa kullattuna Milann suojelijan, nelimetrinen La Madonnina, "pikku madonna". Katolle voi kivuta tutkimaan tornien, tukipilareiden ja patsaiden kiehtovaa metsikköä. Kauniilla ilmalla avautuu lumoava näköala Alpeille asti.
Duomo sisältäpäin.
Milanon katedraali on Euroopan suurimpia kirkkoja. Rakennustyöt alkoivat 1386 ja se valmistui lopullisesti vasta 1965.
Tavaratalo la Rinascenten kattoterassin ravintolassa saimme lounaan. Suosituksien perusteella olimme menossa syömään samppanjarisottoa, mutta tällä kertaa sitä ei ollut listalla.
Tavaratalon ravintolan Il Bar tarjosi meille maittavan lounaan. Valitsimme erillaisia salaatteja ja Ami päätyi kermaiseen keittoon. Kyytipoikana meillä oli pullo Proseccoa. Hinta 50 euroa hieman kirpaisia, mutta ei se haitannut meitä.
Kylläisinä kävelimme alas tavaraton kaikki kerrokset läpi, mutta tarjonta ei vastannut kysyntää. Tuskin uskalsimme kurkistaa hintalappua - jos nyt sellainen sattui olemaan.
Voimia riitti vielä lounaan jälkeen ja kävelimme lähistölle katsomaan kuuluisaa oopperataloa,
Teatro La Scala. Kovin oli vaatimattoman näköinen. Ovet olivat suljettu. Emme päässeet ihailemaan sisätiloja. Tämä on jo järjestyksessä toinen teatteri, ensimmäinen tuhoutui tulipalossa karnevaaligaalan jälkeen 1776. n Santa Maria alla Scaan kirkon paikalle josta nykyinen teatteri sai nimensä. Nykyinen julkisivu on peräisin vuoden 1907 korjauksesta. Toisen maailmansodan jälkeen La Scala korjattiin ja avattiin uudelleen 11.toukokuuta 1946 kapellimestari Arturo Toscaninin johdolla. La Scalan perinteisiin kuuluu esittää Beethovenin hautajaismarssi tyhjälle salille oopperan johtajan kuoleman jälkeen. Perinne joka alkoi vuonna 1957 emme päässeet kuulemaan.
Tästä oli lyhyt matka Breran viehättävään kaupunginosaan joten täytyihän siihen tutustua.
Matkalla sattui italialaista Designia valmista Alesso ja kassi heilui jo kädessä kaupasta lähtiessä.
Breran kävelykadut, viehättävät talot ja pikkuravintolat olivat kiva kokemus. Hyvä majoittautumispaikka löytyisi myös varmasti tältä rauhalliselta alueelta.
Oli taas pikkuhiljaa palattava Duomon aukiolle ja palattava hotellille. Pysähdyimme kuitenkin maistelemaan matkan ensimmäiset aperol Spritzit.
Hotellin aulassa taas aperitiivoilla enne illalista.
Pieni kävelykierros kanavalle ja valitsimme illan ravintolan kanavan varrelta ulkoterassilta.
Tarjoilu oli aika hidasta ja laskunkin saimme itse mennä sisälle maksamaan.
Ruokailun päätteeksi piipahdimme vielä kirkkoon katselemaan. Ovet taitavat olla täällä myöhään yöhön auki.
Pimeys ja valot saivat kanavan näyttämään kauniilta. Iloinen tunnelma ja paljon ihmisiä oli liikenteessä. Meidän oli aika suunnata hotelliimme pitkän päivän jälkeen.
LAUANTAI 14.5.2015
Hetkeäkään ei hukata matkalla ja niin taas suuntasimme keskustaan heti aamiaisen jälkeen. Kanavan varrella oli myyntikojuja pitkin matkaa. Kirpparimeininkiä. Aarteitakin saattaisi löytyä jos oikein etsisi.
Tämän päivän kohde oli S. Maria delle Grazien kirkko. Lähdimme raitiovaunu 2:lla ja ajoimme keskustan ohi muutaman pysäkin. Kartta kädessä suuntasimme sitten kirkolle päin.
S.Maria delle Grazie Elegantti myöhäisgoottilainen luostarikirkko (1463). Bramante suunnitteli kirkon loisteliaan apsiksen, kupolin, tribuunin, sakariston sekä viimeisen kolmesta ristikäytävästä.
Kaunis sisäpiha. Leonardo da Vinci maalasi kuuluisan Viimeisen ehtoollisen Santa Maria delle Grazien dominikaanuluostarin ruokasalin seinälle 1495-1497. Teos maalattiin öljyväreillä puolikuivalle laastille . Maalaus on tummentunut vuosisatojen kuluessa. Da Vincin mestariteos esittää hetkeä, jolloin Jeesus ilmoittaa pöydässä opetuslapsilleen, että yksi heistä on kavaltanut hänet.
 |
Kuva Wikipediasta
Emme olleet varautuneet tähän ja lippuja ei saanut ostaa paikanpäältä. |
Palasimme kävellen keskustaan pikkukatuja kierrellen.
Jäätelöäkin ehdittiin syömään.
Lauantain lounas oli vuorossa ja sen söimme GalleriaVittoria Emmanuele II upeassa tilassa.
Tämä lauantaipäivän
Lounaspaikka Galleria Ristorante (klick) tarjosi meille hyvän lounaan lisäksi mukavat näkymät, sillä saimme pienen odotuksen jälkeen ulkopöydän. Täällä pitsat paistettiin puu-uunissa oikeaoppisesti. Tarjoilu oli ystävällistä ja sujuvaa.
Oli aika palata hotelliin lepäämään. Amilla ja Caritalla oli vielä voimia hieman shoppailla ja kävellä paluumatka, me muut otimme raitiovaunun Naviglon kanaville.
Päivän aperol Spritz oli vielä juomatta ja kokoonnuimmekin vielä hotellin lähistöllä olevalle baarin terassille. Tarjoilijalla on tässä hauskaa, kun tarkka rahastonhoitajamme maksaa laskua.
Parin tunnin huilit huoneessa, hotellin aperitiivoille ja sitten syömään.
Iltapaikka löytyi taas helposti kanavan rannalta. Tällä kertaa istuimme sisätiloissa. Ystävällinen ja iloinen Fabio piti meistä hyvää huolta. Ravintola Bella Riva (klick) olikin mukava paikka ja palvelu ensiluokkaista.
Viimeinen ilta kanavalla. Iloisia ihmisiä ympärillä ja lauantai-illan vilinää kanavan varrella.
Me palasimme hotelliin. Televisiosta tuli Euroviisujen finaali ja sen kunniaksi poksautimme vielä yhden prosecco pullon.
SUNNUNTAI 15.05.2016
Viimeinen matkapäivämme oli koittanut. Pakkasimme heti aamiaisen jälkeen matkalaukkumme valmiiksi, sillä huoneet piti luovuttaa ja taksi oli tilattu klo 15.00 hotellille viemään meitä kentälle.
Aurinko paistoi ja oli lämmin. Tällä kertaa otimme metron jolla pääsimme tutustumaan Castello Sforzescon linnoitukseen.
Castello Sforzesco on Milanossa sijaitseva, nykyän museona toimiva linna. Linnan rakentaminen alkoi 1300-luvulla jollooin Milanoa hallitsi Viscontin hallitsijasuku. Linnaan laajennettiin useaan otteeseen ja vuosina 1445-1450 entinen hovi tuhottiin ja lnna kärsi pahoja vaurioita. 1400 luvun lopulla Francesco Sforza valtasi linnan itsellee ja se kunnostettiin hoviksi. Linnaa on parannettu eri sotien aiheuttamista vaurioista ja rakennettu 12 suurta vallinsarvea. Napoleonin määräyksestä linnan eteen oli rakennettu aukio suihkulähteineen ja Milanon ydinkeskustasa vievä tie via Dante suoristettiin siten, että Duomo oli nähtävissä linnan keskustornista. Toisen maailmansodan pommitukset vaurioittivat jälleen linnaan ja suuret entisöintityöt valmistuivat vuonna 2005.
Emme päässeet linnaan sisälle vaan kiertelimme pitkin linnan puistoa.
Linnan pihalla oli sattumalta maalaismarkkinat. Erillaisia elintarviketuotteita eri Italian maakunnista.
Linnoitukselta kävelimme Breran alueelle lounastamaan. Kirpputorimyyjät ja antiikkikauppiaat olivat vallanneet kadut.
Lounaspaikka löytyi taas helposti. Punavalkoruudulliset pöytäliinat terassin pöydillä olivat niin kotoisan näköisiä että valinta oli selvä. Olimme juuri paikalla kun tämä
TAVERNA (klick) avautui ja saimme hyvät paikat. Pian myös kaikki muut pöydät täyttyivät.
Raitiovaunupysäkille kävellessämme huomasimme Gourmee tavaratalon jonka luulimme olevan kiinni sunnuntaisin. Näin oli oppaassa lukenut. Meiltä jäi kokematta kristallihissillä ajelu ja juusto/viinimaistiaiset tavaratalon alakerrassa. Milanoon on siis syytä tulla joskus uudestaan.
Hotellissa nopea vaahteiden vaihto ja siellä jo odottikin meidän taksikuljetus hyvissä ajoin.
Lentokentälle saapuessamme saimme ihailla kauniita lumihuippuisia alppeja, jotka nyt näkyivät hyvin sään ollessa aurinkoinen.
Tekstit ja kuvat: Ami&Milla