Saimme pöydän ihan ikkunan vierestä. Nökäala oli Kalevankadulle päin. Vastapäätä oli uusi sporttiravintola ravintola O'Learys Bakers. Sielläkin olemme käyneet pari kertaa kun ravintolan nimi oli vielä Bakers.
Saimme ruokalistat ja aloimme tutkia mitä oli tarjoilla. Huomasimme, että keskustelu oli melkein mahdotonta tässä tilassa. Puhesorina oli niin korvia huumaavaa, ettei omista ajatuksistakaan meinannut saada selvää.
Tilaukset saimme tehtyä, alkuruoat ja pääruoat. Jälkiruokiin emme tänään aikoneet sortua.
Ja sitten alkoi odotus. Tosi, tosi pitkään saimmekin odottaa. Onneksi oli pöytä huomattu varata pidempään kuin normaali 2,5 tunnin varaus. Ehkä tämänkin takia tarjoilun kanssa ei pidetty kiirettä.
Mutta hyvää kannatta aina odottaa. Ruoka-annokset olivat kauniita ja erittäin maukkaita.
Alkupaloiksi valikoitui
Katkarapu-Avocado Cocktail |
Maa-artisokkakeitto |
Lohi Cheviche |
Etanat valkosipulivoilla |
Ja pääruoat
Parsarisottoa ja halleumia |
Härän sisäfilettä ja yrttipaahdettuja perunoita |
Lohi ja kasvis-couscouspaistosta |
Kananrintaa ja Kiilan omaa tagliatelle pastaa |
Tulevaa yhteistä kaupunkilomaa varten oli tehty jo esivalmisteluita. Matkailumessuilta Ami oli yrittänyt löytää Milanosta tietoa. Eipä mitään ollut tarjolla. Lentoliput on kuitenkin jo ostettu ja tänään oli vuorossa päätöksenteko hotellista. Milla ja Ami olivat hiukan katselleet ja vertailleet hotellihintoja Milanosta. Nyt oli sitten päätöksen aika. Kaikki olivat sitä mieltä että kauas ydinkeskustasta ei mennä. Turhiin matkoihin ei ollut aikaa koska vietämme siellä suhteellisen lyhyen ajan.
Millalla oli läppäri mukana ja niin saatiin hotelli varattua saman tien. Päädyimme hotelliin nimeltä
Art Hotel Navigli (klick) joka sijaitsee Duomolta noin 2 km:n päässä.
Oli taas aika tilata laskut ja samalla saimme ikuistettua jälleen kerran yhteispotretin meistä.
Seuraava tapaaminen on vasta huhtikuussa. Helmi- maaliskuussa on niin paljon kiireitä kaikilla, että oli pakko siirtää tapaaminen näin pitkälle.
Ehkä siihen mennessä ehdimme jokainen vähän tutkailla mitä Milano tarjoaa, mitä toiveita jokaisella on ja sitten tapaamisen yhteydessä listaamme ne matkaohjelmaksi. Saimme kuulla myös iloisia uutisia Millalta. Hänestä tulee taas maaliskuussa helsinkiläinen 14 vuoden jälkeen. Enää ei yhden meistä tarvitse kiirehtiä bussille kesken illanviettoa. Nyt me muut jäämme odottelemaan niitä tupareita.Laskut maksettiin ja sitten jokainen kiirehti varovaisesti kotiinpäin. Ulkona oli pääkallokeli, ainakin heille jotka eivät asu keskustassa. Vesisade jatkui ulkona ja oli pimeää ulos mennessämme.