233 Kaarna , Baari ja Keittiö 11.12.2017

Jouluinen pääkaupunki oli parhaimmillaan tämän illan treffeille. Emme ole aina näin joulukuun aikana kokoontuneet täällä kaupungissa, sillä Tallinnan matka on useasti sattunut näihin aikoihn.

Tapaamispaikkamme oli Forumissa Ravintola Kaarnassa, joka olikin meille uusi paikka. Alla olevissa kuvissa on vasemmalla sisäänkäynti Forumiin Mannerheimintieltä ja oikealla taas sisäänkäynti Yrjönkadun puolelta Forumin sisäpihan kautta. Jouluvaloja löytyi molemmilta puolilta.

Myös Forumin sisätilat olivat kauniisti koristeltu.

Milla oli tullut jo aikaisemmin kaupunkiin omille asioille ja ehti käymään aperitiivilla Forumin yläkerrassa Beef and Grill-ravintolassa. Hetken rauhoittuminen viinilasillisella tekee aina hyvää.

Tällä kertaa tulimme lähes saman minuutin sisällä kaikki ravintolaan. Treffiaikamme olikin tällä kertaa hieman myöhemmin, ehkä auttoi työssäkävijöitä vähän paremmin.Tähän vuodenaikaan on ylimääräistä liikennettä niin paljon.

Aloitimmekin illan tilaamalla jouluglögit, joka tuntui maistuvan kaikille. Hieman tuulinen ja nollakeli lienee syynä.

Glögiä juodessa ilmestyi pöydälle kasa joululahjoja, mutta avaaminen jätettiin jouluun tai ainakin kotiin pääsyyn. 

Saimme kuitenkin avoimena pakettina ihanat enkelit rintaamme ja korteissa oli kaikille teksti 

ELÄMÄ ON PAREMPAA YSTÄVIEN SEURASSA:

Tämähän on täyttä totta, ihan kuin meille tehty. Vaikka kaikilla on myös omat ystävänsä niin tämä viiden kopla on pitänyt hyvin yhtä jo lähes 30 vuotta. Jaksettu kuunnella toisten ilot ja surut ja oltu läsnä. Mikä sen parempaa.

Pirteä tarjoilija kävi jo muutaman kerran kyselemässä ruokatilaustamme ja meidän oli aika syventyä myös ruokalistaan. Tällä kertaa päätimme syödä pitkän kaavan mukaan.  Valintoja listalla oli useampia ja alkuruuat saatuamme huomasimme, että kaikki olimme tilanneet erillaiset annokset. Harvoin on näin.

Ihania ja maukkaita alkuruokia eli snapaksia ja kaunis esillepano. Täydet pisteet kaikilta.

Laseistakin löytyi tällä kertaa punaista ja valkoista ja erillaisia määriä.

Pääruuat jakautuivat jo vähän tasaisemmin. Ami ja Milla söivät paahdettua maalaiskanaa kanttarellikastikkeella, Uma ja Anki  Smörrebrödin ja Carita pintasavustettua lohta. Hyvältä maistui, vaikka Ankin 65 asteisen kanamunan keltuainen oli hävinnyt jonnekkin. Sitä etsittiinkin ihan tarjoilijan voimin. Mutta possa oli.

Annoskoot eivät olleet mitään valtavia, mutta kuitenkin niin täyttäviä, että lopuksi jälkiruuat jätettiin väliin. Ami ja Milla joivat kuitenkin espressot. Sitä oli oikaoppisesti niin vähän kupin pohjalla, että se jaksettiin juoda.

Tarjoilijalla oli varmasti loppunut työvuoro, koska ruokailumme jälkeen häntä ei näkynyt. Ei pelkoa, laskun kuitenkin saimme hienosti kaikille eroteltuna. Ilta oli vierähtänyt nopeasti jutustelun merkeissä ja kevään matkasuunnitelma jäi pöydälle.

Toivottelimme Hyvät Joulut ja suuntasimme kotia kohti kylläisinä ja iloisina. Seuraavat treffit jäi sopimatta, mutta varmasti se saadaan järjestettyä tammikuun puolessa välissä. Ami ja Milla vastuuhenkilöinä ottavat varmasti sen huolekseen.  Silloin mukaan kalenterit, että saamme sovittua ajankohdan ja kohteen matkaamme varten.

Kirjoitus ja kuvat     Ami ja Milla

232 Tallinna (41) 12.10.2017

Aamu sarasti kun kuljimme kohti uutta Länsisataman terminaalia.

Siitä on melkein kaksi vuotta sitten kun olimme viimeksi käymässä Tallinnassa.

Tänään lähdettiin neljään pekkaan matkaan. Uma joutui tällä kertaa jäämään kotiin.

Terminaali on avara. Kävelymatka laivalle oli ainakin tällä kertaa pitkä, koska laiva lähti vanhan terminaalin edestä. Lähtiessä ei haittaa, mutta takaisin tullessa kun on kantamuksia, niin ei ole mukava kävellä pitkiä matkoja.

Entiseen tapaan olimme varanneet hytin ja tällä kertaa saimme ulkohytin. Lähtiessä oli vielä poutasää, mutta kaikki olimme muistaneet ottaa mukaan sateenvarjot, koska luvassa oli tosi sateinen päivä.

Skumppa-aamiainen oli myös varattu etukäteen. Niinpä lähdimme kohti ravintolaa nauttimaan ruokailusta ja yhdessäolosta.

Monenlaisia lautasmallia.

Ja pitihän sitä  tarkistaa myös laivan tax free antimia.

Millaa jäi harmittamaan kun ei osannut päättää laukkuavalintaa.

Milla ja Ami olivat varanneet ajat Juksuuriin, mutta kävellessä läpi Sada Marketin, tarttui yhtä
sun toista mielenkiintoista kotiin vietäväksi. Tällä kertaa oli uutta mallia puntilliset bambu alushousut ja ainakin Anki ja Milla ostivat sellaisia koekäyttöön. Värejä ja kokoja löytyi - buuderia ja 2xxl - kaikki sopii.

Anki ja Carita kuluttivat aikaansa Virukeskuksessa sillä aikaa, kun Milla ja Ami olivat tutulla kampaajalla ottamassa raitoja ja leikkauttamassa tukkaa.

Koska vettä satoi välillä kaatamalla ei paljon houkuttanut kävellä ulkona. Sopivasti oli myös Tallinnassa Stockmannin keltaiset Hullut päivät. Teimme treffit Virukeskukseen ja sieltä lähdimme

yhdessä kohti Stockmannin tavarataloa. Vastaantulevat keltaisen kassit näyttivät meille tietä.

Tähtäimessä oli Marimekon puserot. Niitä ei Tallinnasta saatu, mutta pari muuta mekkoa tuli ostettua.

Marimekkofanit saivat kuitenkin puseronsa seuraavana päivänä Helsingistä.

Kaupunki oli aika autio johtuen säästä. Terassit ja ulkokahvilat olivat tyhjillään.

Tungosta ei myöskään ollut muurilla. Sadevaatteet olisivat olleet parempi myyntiartikkeli kuin perinteiset villasukat ja lapaset.  Villatakki olisi ehkä ollut tarpeen, sillä meitä hieman vilutti.

Katarii käik eli Katariinan kujan kautta taas käveltiin Muurivahelta Venekadulle.

Kahvihammasta alkoi jo kolottaa ja suuntasimme vanhaan tuttuun Choko kahvilaan.

 Milla yllätti meidät tarjoamalla Vana Tallinn juomat. Kyllä veri alkoi kiertää mukavasti.

Sitten helpottamon kautta viereiseen kauppaan, jossa myydään huovutettuja tavaroita.

Tietysti laitoimme nimemme vieraskirjaan lähtiessämme.

Kahvilasta lähdettäessä pääsimme suoraan Venekatua pitkin mantelimyyjien luokse. Ami ja Anki tekivät ostoksia ja Milla ja Carita menivät  Olde Hansan Takaoven kautta katsomaan lasi- ja keramiikka-astioita

Ami ja Anki kävivät hakemassa leipomosta kotiin tuliaisiksi marenkiherkkuja ja Napoleon leivoksia.

Oli aika suunnata kohti satamaa Raatihuoneen torin kautta.

Mokon kahvilassa on useasti käyty, mutta tällä kertaa se jätettiin väliin.

Sen sijaan pistäydyimme hopeasepän liikkeessä, melkein Mokoa vastapäätä Piik-kadulla.

Matkalla piipahdimme vielä joululahjaostoksilla Saarenmaan Sepän liikkeessä.

Sadepisaroiden saattelemana vielä loppumatka sataamaan. Ruoka oli taas  mielessä. Laivalla meitä odotti riistabuffe. Näin hyvää ruokaa emme ole koskaan Finlandialla syöneet. Ja sitä oli paljon.

Kyllä me syötiin tällä kertaa koko rahan edestä.  Jälkiruokakin maistui niin, että melkein jäätelökippo nuoltiin.

Aikaa ruokailuun ei taida meille koskaan olla riittämiin. Nytkin tultiin ystävällisesti sanomaan, että valitettavasti varattu aika oli loppumassa.

Tax freessä vielä viimeiset ostokset ja sitten Anki ja Ami piti kokeilla onneaan peliautomaateilla.
Ankilla oli onnea tällä kertaa. Ei hassumpi lopetus mukavalle päivälle.

Sateiseen ja pimeään Helsinkiin rantauduttiin klo 21.00. Mukava yhdessäolo oli ohi ja ehdimme pikaisesti sopia, että marraskuussa olisi taas aika tavata.

Anki ja Ami ostivat Beseet ja Napoleonin leivokset Peppersack kahvilasta joten myös seuraavana päivänä nautittiin kotona Helsingissä Tallinnan tuliaisista.

                                                                      


                                                                  Teksti ja kuvat: