Kultapossukerhon ruokatreffeillä 5.3.24 päätettiin taas tehdä pieni irtiotto arjesta ja lähteä muutamaksi päiväksi Tallinnaan toukokuussa. Edellinen reissu tehtiin syyskuussa 2022 supistetulla kokoonpanolla, sillä matkalla olivat vain Anki, Ami ja Milla. Alustavasti tälläkin kertaa kokoonpano on sama, mutta tilanne voi vielä muuttua. Edellisellä matkalla majoittuidimme Tallinnan keskustassa raatihuoneen aukiolla AIRBN majoitukseen ja kokemukset olivat niin hyvät, että näin tehdään nyt myös. Milla sai tehtäväkseen varata majoitus ja Ami hoitaa laivaliput.
Ei mennyt kuin pari päivää, niin Milla viestitti majoituksen olevan kunnossa ja hoidettu. Samaa huoneistoa ei saatu, mutta samalta aukiolta löytyi toinen vastaavanlainen. Tilava asunto ja jos matkustajamäärä lisääntyy niin tilaa pitäisi olla. Peruutus tai maksu vasta 10. toukokuuta ja jos tilanne muuttuu niin meillä on peruutus mahdollisuus tuohon päivään saakka . Hintakin oli kukkarolle sopiva, 3 henkilön majoitus 2 yötä yhteensä 217 euroa kaikkine alennuksineen. Millalla oli erilaisia etuseteleitä 60 euron edestä Booking. comilta ja ne käytettiin hyväksi.
Ami puolestaan viestitti 13.3 että laivaliput Vining Linelle on ostettu, hinta 27 euroa / henkilö. Kaikki saatavat tarjoukset oli käytetty hyväksi.
Olimme siis hyvissä ajoissa hoitaneet jo tärkeimmät asiat, jäljelle jää vielä suunnitella jonkinlainen matkaohjelma Tallinnassa.
Viime kerralla kävimme Viron taidemuseossa. Ehkä tällä kertaa olisi vuorossa Fotografiska Tallinn ja samalla tutustuisimme Telliskiven kaupunginosaan. Amilla taas toiveena saada purukumia ja hedelmäkaramellejä. Näistä suunnitelmista on hyvä aloittaa.
Päivää ennen matkaa, sununtai-iltana, saimme ohjeet miten kirjautua sisään asuntoomme. Amilla ja Millalla oli videopuhelu meneillään kun viesti ohjeista asunnon sisäänkirjoittamiseen tuli. Toivottavasti sujuu yhtä hyvin kuin edellisellä Tallinnan matkalla.
Ja mikä parasta, viime hetken sääennuste Tallinnaan näyttää hyvältä.
20.5.24
Maanantai aamu koitti, aurinkoinen sää, hieman kolea tuuli.
Millan matka alkoi veneellä Kruunuvuorenrannasta Aleksin päähän. Matkalla vilkaisu lompakkoon, että kortit ja henkilökortti mukana ja katse osui henkilökortin voimassaolo aikaan. Viimeinen voimassaolopäivä oli 28.5.24, no onneksi, Tallinnaan pääsisi ja vielä myös pois sieltä. Anki oli kävellyt kotoa pitkin Pohjoisrantaa Millaa vastaan ja matka jatkui kävellen sitten yhdessä Katajanokan terminaaliin. Ami tuli metrolla yo:n pysäkille ja sieltä kävellen terminaaliin.
Saavuimme aikataulun mukaisesti klo 13 rantaan A-terminaaliin ja kävelimme rauhallisesti kohti keskustaa. Uusia rakenteilla olevia taloja oli alulla sataman lähistöllä ja myös viime kerrasta rakenteilla olleet talot olivat valmiita. Tallinna uudistuu pikavauhtia, ei ole enään mitään muistoa jäljellä vanhasta makasiinista, missä meillä oli aina tapana käydä ostoksilla silloin ennen.
Rotermannin kortteli alueella pysähdyimme lounaalle ja tilasimme kaikki vuohenjuusto salaatit valkoviinillä. Riesling valkoviini maistui vaikkakin oli hieman normaalia makeampaa. Syykin siihen selvisi, viini oli vain kevyesti alkohioipitoinen, 8% , ja näihin käytetään alkoholin poistamisen vuoksi sokeria joka tasapainottaa makua.
 |
| Ravintola Plaz ,salaatti, lasi viiniä+tippi, yht 14,90. ei paha. |
Hienoa arkitehtuuria näkyy Tallinan katukuvassa.
Asuntomme oli tässä talossa Raatihuoneen torin varrella.
Olimme saaneet asuntoomme ovikoodin jolla pääsisimme klo 15 asuntoon. Olimme onnistuneet hyvin ajoittamaan aikataulun lounaineen ja tulimme Raatihuoneen torille täsmällisesti kello 15.⌚
Luimme kaikki tarkasti ohjeita miten ovikoodi toimisi ja miten saamme asunnon avaimet. Kyllä ehti kuitenkin jo hiki tulla ennen kuin saimme oven auki. Piti toimia rauhallisesti ja odottaa pieneltä näyttötaululta ohjeita miten edetä. Riemu oli suuri kun lopulta saimme porraskäytävän oven auki ja avaimet lokerikosta.🔐
Rappukäytävän vanha veräjähissi aiheutti hieman päänvaivaa. Sinne mahtui vain yksi ihminen sisään matkatavaroiden kanssa. Laukut hissiin ja Ami laukkujen vartijaksi hissiin. Milla ja Anki laahustivat kerrosvälejä ylöspäin ja Ami ihmetteli kun hissi ei suostunut käynnistymään. Anki paineli kerrosten välissä hissin nappia ja hissi liikkui hitaasti aina kerroksen välin kerrallaan. Onneksi oli veräjähissi, oli sentään näkö ja kuuloyhteys. Vihdoin olimme kaikki ylhäällä omassa kerroksessa.
Ensi töiksemme teimme tupatarkastuksen. Ihan tilava siisti vanhahtava asunto, 2 makuuhuonetta, iso olohuone/keittiö yhdistelmä, erillinen suihku, WC ja kylpuhuone. Hyväksyimme ja ensitöiksemme purkasimme laukkumme ja teimme kauppalistan.
 |
| Näköala alas Raatihuoneen torille. |
Lähdimmekin samantien kauppaan, hoitamaan tarvittavat aamiaistarvikkeet, pientä huikopalaa ja juomia.
Asunolle päästyä pientä huilimista, kunnes Millan olo huononi ja syykin selvisi nopeasti. Päivän lounasannoksessa oli salaatin päällä runsaasti joitakin siemeniä, mutta vatsa ei sulata niitä. Vatsakivut, heikotus, syöty ruoka ei pysynyt sisällä. Tuttua , mutta jotenkin epähuomiossa jäi reagoimatta pienet siemenet ja se kostautui heti. Harmikseen Milla joutui jäämään sängyn pohjalle.
 |
| Ami lepuuttaa jalkoja - Milla taistelee huimausta vastaan |
Anki ja Ami lähtivät sitten illalliselle kahdestaan. Milla tilasi vain banaanin ja kivennäisvettä itselleen illaksi. Myöhemmin illalla Ami ja Anki toivat Millalle banaanin, olo alkoi jo helpottaa illan myötä. Hyvän näköinen lohi-annos oli Ravintola Peppersack:ssa. ( lohi+oluet 31 euroa yhteensä)
21.5.2024
Tupa täysi tervettä porukkaa. Yö nukuttu hyvin. Päivä lähti käyntiin hyvällä aamiaisella ja jokainen teki oman osansa, että saimme maittavan aamiaisen.
Aamukahvin kera Jägermaisterit vatsalääkkeeksi. Yhtäkkiä Anki huomaa, että jotain puuttuu- skumppa. Tottunein elkein Anki nousee ylös, hakee jääkaapista skumpan ja BOX - korkki aukeaa ja kuohuvaa kaadetaan lasiin. Kiitos Anki kun muistit. Juomana oli italialainen Ciolo-Prosecco Rose.
 |
Matkapäiväkirjan täydentämistä aamiaisen jälkeen ja sitten ulos.  |
Kävelimme vanhan kaupungin läpi sataman suuntaan ja sieltä poikkelehdimme isojen tietyömaiden ohi Telliskiven puolelle.
Rähjäisen Telliskiven alueella oli uusia kauniita kerrostalorakennuksia. Erillaista arkitehtuuria kuin meillä. Talot poikkesivat toisistaan, kauniita rakennuksia meren äärellä.
Omenapuut kukkivat.
Anki mietti jo lottovoittoa ja loma-asuntoa täältä. Lupasimme tulla ahkerasti käymään.
Aamiaisesta oli jo aikaa ja askeleitakin oli kertynyt. Vastaan tuli sopivasti vanhan puutalon kulmassa kahvila/leipomo ja piipahdimme sisään. Capuccinoa ja mielettömän hyvät kanelipullat - vakuuttivat Ami ja Anki. Milla sai tyytyä jäätelöön kahvin kera.
Tänne tullaan seuraavalla kerralla myös. Kahvila sijaitsee Vana-Kalamaja ja Jahu kadun kulmassa.
Saatuamme hieman virkistystä suuntasimme rautatieaseman vieressä sijaitsevalle Baltia Jaama Turg:lle. Tori täynnä vaatteita, niitähän me lähdettiin myös katsomaan.
Oli niin hyvä myyjä, että myi mitä vaan vaikka ei tarvittu. Jotain sopivaa tuli kuitenkin ostettua niiden turhien lisäksi. Millakin osti mekon joka oli monta numeroa liian iso - on siinä nyt kotona ihmettelemistä miten sen saa muokattua sopivaksi. Tärkeintä oli, että meillä oli hauskaa. Ja ne sovituskopit. Ei siinä saanut ujostella kun vaatteita soviteltiin.
Taisi vierähtää 3 tuntia siellä ja kelloa katsoessa huomasimme, että meidän aika taas loppuu. Emme ehtineet käydä Fotografiska Museossa, oli lähdettävä asunnolle huikopalalle ja valmistauduttava iltaan Rataskaevo ravintolaan, jonka olimme varanneet.
Kyllä teki hyvää päästä hetkeksi huilaamaan - ei meillä tosin aikaa ollut pitkälleen mennä, vaan istuimme pöydän ääreen, laitoimme esille tapaslajitelman ja avasimme viinipullon. Jo se rentoutti meidät.
 |
| Nämä tapas-palat oli tarkoitus säästää iltapalaksi ravintolan jälkeen, mutta totesimme tarpeellisemmaksi syödä ne nyt välipalaksi. |
Pitihän meidän vielä tämän jälkeen katsoa mitä olimme ostaneet tänään hallista. Ami levitti kaikki ostokset sängylle ( vai oliko kaikki), Sitten soviteltiin ja ihmeteltiin vikaostoksia. Pääasia että oli hauskaa. Ja kuinka monta x-kirjainta piti bambuhousuissa olla😂
Päivä oli hurahtanut niin nopeasti- eiköhän seuraavalla kerralla viivytä yksi yö lisää. Kannatetaan, sanoo Ami oikolukiessaan tekstiä.
Vaatteiden vaihto ja meidän oli aika lähteä illalliselle. Onneksi paikka oli ihan nurkan takana.
Meillä oli pöytä varattuna takahuoneesta pienellä korokkeella, olimme kuin näyttämöllä ja saimme vähän katsoa alas 'yleisöön'. Paikka olikin ihan täysi ja tänne on tosiaan varattava pöytä jos haluaa ruokailemaan tulla.
Saimme ruokalistan ja pullollisen valkoviiniä mitä suositeltiin. Tarkoitus oli juoda vain lasilliset, mutta tarjoilija puhui niin nopeasti ja emme edes huomanneet korjata virhettä. No kaikkihan se meni.
Päätimme syödä pitkän kaavan mukaan. Päivä oli hurahtanut niin että meillä jäi lounas syömättä. Pienet suolaiset tapaspalat eivät kuitanneet lounasta.
 | |||||
Alkupalaksi Ami valitsi sienikeiton, Anki ja Milla päätyivät graavilohi annokseen. Kaikki olivat hyviä.
|
Jälkiruokana aivan liian runsas juustolautanen Ankille ja Millalle (kaikki syötiin) ja Amille herkullinen jäätelöannos.
Emme jääneet nälkäiseksi. Laskumme oli n. 60 euroa / henkilö, mutta olihan meillä pöytä koreana koko illan.
Ennen lähtöä oli käytävä tarkastamassa WC, sillä sehän muistettiin aikaisemmista käynneistä hieman erikoiseksi. Ami nappasi muutaman kuvan sieltä. Lattia on lasia ja alla lattian alapuolelle kaivettu suuri kuoppa. Ensimmäisistä käyntikerroista on jäänyt mieleen se pelottava tunne kuinka uskaltaa siihen astua- jos vaikka pettää alta. No taas on todettu, että hyvin on kestänyt, vaikkakin pieni muljahdus tuntui vähän vatsan pohjalta, kun astui lasilattialle.
Lopuksi kirjoitimme vielä vieraskirjaan Kiitos-terveiset. Kuvassa myös Amin ja Millan laskut, täällä tarjoilija kirjoittaa laskulle aina oman tervehdyksen. Miten huomaavaista 💖
Kiertelimme vielä kahden korttelin lenkin ennen asunnolle menoa.
22.5.24
Lähtöpäivä- pakkasimme laukkumme ja valmistimme aamiaisen. Kaunis päivä taas tiedossa.
Hoidimme tiskit pois ja katsoimme että paikat ovat kunnossa. Varsinainen siivous kuului asunnon hintaan. Milla ja Ami kävivät vielä pikaisesti lähikaupassa Vetassa katsomassa pellavatuotteita, korukaupasta ostettiin meripihkarannekkeet muistoksi tältä reissulta ja lopuksi vielä vastapäisessä liikeessä Amilla mekon sovitus. Kaupat jäi kuitenkin tekemättä.
Klo 11 oli asunnon luovutus. Viimeinen hissikokemus alas sujui ongelmitta. Kaikki matkakassit hissin nurkkaan ja Ami mukaan kyydissä.👌 Avain saatiin myös onnellisesti lokerikkoon seuraavia asukkaita varten.
Päästyämme Raatihuoneen torin toiselle puolelle olivat mantelinpaahtajat juuri avanneet myyntikojut ja pitihän ne vakio tuliaiset ostaa kotiin.
Ja ne marenkileivokset oli myös ostamatta.......
Helteestä huolimatta pujahdimme kenkäkaupppaan sovittelemaan kenkiä ,vaikka laukut olivat jo ihan täynnä.
Ei tehty kauppoja, saahan niitä seuraavallakin kerralla ostettua jos mieli vielä tekee 👡👟
Päästyämme Rotermannin aukiolle kävimme myös Kalev-suklaakaupassa ostamass tuliaisia kotiin ja vastapäiseen ravintolaan piipahdimme lounaalle. Söimme lohi-annokset ja joimme viinin/oluet. Hinta 22 euroa/hlö
Kelloon vilkaisu ja oli lähdettävä vielä Sadamarketin kautta käymään Tunika.fi myymälässä.
Alakerran pikkumyymälästä ostettiin niitä Bambu-housuja, oli niin iloinen ja osaava myyjä, että möi 5 paria 10 eurolla. Kauppatapahtuma oli muutenkin hauska kokemus, muut suomalaiset ostajat toimivat myyjän apulaisina ja naurua riitti. Tunika myymälästä löysi Milla pellavamekon, toivottavasti tulee käyttöön nopeasti. Pientä muodonmuutosta vaatii ensin. Amille tarttui mukaan ohut pellavatakki.
Mitenköhän oli Ankin laita? Tulikohan ostoksia tehtyä?
Nyt laukut olivat tosissaan täynnä ja laivalta ehkä piti vielä viimeiset ostoksest tehdä. Siirryimme terminaaliin lippuja lunastamaan. Milla kuunteli kun viereisellä tiskillä asioinneet kysyivät hyttiä ja vähän niin kuin sammakkona tuli Millan suusta kysymys josko otettaisiin hytti. Sopi kaikille ja tuntuikin kivalta saada tavarat hyttiin ja levätä helteisen päivän päälle hetki hytissä. Hytti maksoi 29,00 euroa.
Käytäntö oli muuttunut Tallinnan terminaalissa. Laivaan pääsi jo 1,5 tuntia ennen laivan lähtöä ja meille jäi vain 10 minuutin odotusaika terminaalissa. Pieni lepohetki hytissä teki hyvää.
Kävimme laivan cafeteriassa nauttimassa pienen suolaisen huikopalan ennen taxfree ostosten tekemistä.
Kiva matka oli takanapäin, on taas muisteltavaa ja aina voi palata näille blogin sivuille lukemaan matkan tapahtumia.
Laivarannasta Ami ja Milla kävelivät metrolle ja Anki kotiin.
Kotiin päästyä Milla heitti hetkeksi kassit eteisen lattialle ennen tavaroiden purkamista ja samaan aikaan tuli myös Amilta viesti että kotona ollaan ja laukut lattialla.
Kiitos kaikille matkassa olleille - matka sujui loistavasti. 💖
