204 Ravintola Lasipalatsi 21.5.2013

Kuinkahan kauan ravintola on ollut olemassa? Viimeksi olemme käyneet täällä vuonna 2002. Koska kaikki eivät silloin olleet paikalla oli toiveena tehdä uusi Kultapossukerhon tapaaminen kyseiseen ravintolaan.


Kaiken lisäksi ravintolassa oli parsaviikot, joten innolla odotimme illan ruokalistaa.



Tapaaminen oli sovittu myös toiseen tuttuun paikkaan. Nimittäin elokuvateatteri Rexin lipan alle. Lämmin kesäsää ei vielä ollut saapunut Helsinkiin, joten heti kun kaikki viisi olivat paikalla menimme  kohti ruokapaikkaa.

Ravintolan sisustus on varmaan pysynyt samankaltaisena koko olemassaolon aikana, sisääntulo-ovesta ja
logosta alkaen.

Milla yllätti meidät muut  1-vuotispäivän kunniaksi tarjoamalla alkuskumpat. Siitä nämä iloiset, odottavat ilmeet. Viides kerholainen pysyi visusti kameran takana joten kuvaa ei ole, mutta voin taata että hymy oli siellä myös herkässä.

Meitä kaikkia kiinnosti millainen Santiago de Compostelan retki oli Millan mielestä ollut. Ennen sitä päätimme kuitenkin tilata syötävää. Vaikka meneillään on paras parsa-aika kaikki eivät olleet ehtineet syödä parsaa kyllästymiseen saakka, joten toiset meistä söivät parsaa sekä alku- että pääruokana.

Kun tilaukset olivat tehty nostimme maljat ja keskityimme kuuntelemaan retkestä, sen tuomista rasituksista ja onnistumisen riemusta.

Tuli alkuruoan vuoro....         

Tulevasta kesästä ja sen odotuksista juttelimme. Katseet siirtyivät ulos ja punainen ratikka muistutti, että sen kyydissä emme vielä tapaamista olleet viettäneet.

Sitten oli vuorossa kaivatut
lämpimät ruoka-annokset.....

Ja tietysti ne suussa sulavat
ihanat jälkiruoat......

Lopuksi meille vielä
annettiin pienet yllätyspaketit......

Seuraavat treffit vietämme keilailun merkeissä. Sen jälkeen menemme vielä läheiseen italialaiseen Como ravintolaan puimaan miten kaadot onnistuivat.

Tapaaminen on tässä, 18.6.2013 klo 16.45

On muuten kahdessadas kerta kun tapaamme. Ensimmäinen kerta oli toukokuussa 1988 joten kaksikymmentäviisi vuotta tulee täyteen.

198 TALLINN (37) 26.4.2013

Finlandia laiva lähtee tuntia myöhemmin kuin olemme tottuneet Eckerö laivojen lähtevän. Olimme kuitenkin päättäneet, että Ami hakee liput valmiiksi jottei tarvitse niin aikaisin olla satamassa.
Kahdeksan viisitoista olimme sopineet tapaamisen Länsisatamaan. Plussana on pidettävä se, että hyttiavain myös annetaan lippujen lunastuksen yhteydessä. Ei tarvitse erikseen laivalla jonottaa vaan pääsimme suoraan hyttiin jättämään reput ja ulkovaatteet. Täksi päiväksi oli luvattu sadetta. Olimme varustautuneet kunnon kävelykengillä ja osa meistä olivat olleet sen verran viisaita, että olivat ottaneet kevyemmät sisäkengät mukaan.

Vatsamme ilmoittivat jo hiljaisella kurnimisella, että oli aika siirtyä valmiiseen tilattuun pöytään nauttimaan shamppanja-aamiaista.
Nostimme lasimme Ankin tulevan syntymäpäivän kunniaksi.

Caritalla oli ollut 20-vuotis hääpäivä pari päivää aikaisemmin. Sille emme muistaneet nostaa lasia. Joten näin jälkeenpäin: Grattis på porslinsbröllopsdagen


                                                                      

Laiva vaikutti olevan täynnä ja jonot olivat sen mukaiset. Jollain tavalla tämä uusi laiva ei pysty luomaan sellaista tunnelmaa kuin edeltäjänsä. Ruokailussa on myös jatkuva jonottamisen maku.
Ehdimme kuitenkin aamiaisen jälkeen piipahtaa tax-free kauppoihin. Anki ja Ami saivat myös tyydytettyä pelihimonsa.
Emme ehtineet kuin laivasta ulos niin ensimmäiset sadepisarat alkoivat tippua. Onneksi olimme varustautuneet sadevarjoilla. Kävelimme Merimakasiinin läpi. Villatakit sujahtivat Ankille ja Ulla-Majlle reppuihin. Sitten tiemme erkanivat. Carita ja Ulla-Maj lähtivät shoppailemaan Virukeskukseen. Anki ja Ami olivat päättäneet lähteä Juksuurisalongiin tukanleikkuuseen. Ensin kävimme Rimi kaupassa. Anki Apteekissa ja Ami niitä pakollisia purukumia ostamassa. Nyt tarttui mukaan myös teetä ja ihania mantelimassasuklaita.

Sitten kampaamoon. Emme tarvinneet odottaa vaan pääsimme heti käsittelyyn.











Tyytyväisinä jatkoimme matkaa. Suuntasimme kohti Virukeskusta ja siellä kaksi väsynyttä shoppailijaa istui penkillä meitä odottamassa.
Yhdessä jatkoimme matkaa kohti muuria, mantelikauppaa ja pellavakauppaa. Sitten oli aika levähtää tutussa kahvilassa (jonka nimeä en muista) ja nauttia hyvistä piruloista (pasteijoista). Juomana tee ja kahvi, lämmitti mukavasti. Milla oli jäänyt kotiin valmistautumaan suureen unelmamatkaansa, kävelyretkeen Santiago de Campostelaan, joten hänelle lähetimme terveiset Teehuoneesta.
Huomasimme, että oli aika suunnata takaisin kohti laivaa. Ruokaostoksia emme tehneet Merimarketissa tällä kertaa. Pieni nahkreppu kuitenkin sujahti Amin  reppuun ja jossain vaiheessa Uma oli ehtinyt ostaa ihanan koristekissan.

Buffépöytä jäi tällä kertaa väliin. Söimme katkarapuleivät ja uuniperunat. Hyvää oli ja saimme istua rauhassa kelloja vilkuilematta. Hyvin ehdimme vielä taxfree kauppaan ostamaan jalojuomia kotiin viemiseksi. Hyttiin pakkaamaan reput ja taas oli mukava yhteinen matka lopuillaan.
Ei muuta kuin seuraavaa matkaa suunnittelemaan.