Kahdeksan viisitoista olimme sopineet tapaamisen Länsisatamaan. Plussana on pidettävä se, että hyttiavain myös annetaan lippujen lunastuksen yhteydessä. Ei tarvitse erikseen laivalla jonottaa vaan pääsimme suoraan hyttiin jättämään reput ja ulkovaatteet. Täksi päiväksi oli luvattu sadetta. Olimme varustautuneet kunnon kävelykengillä ja osa meistä olivat olleet sen verran viisaita, että olivat ottaneet kevyemmät sisäkengät mukaan.
Nostimme lasimme Ankin tulevan syntymäpäivän kunniaksi.
Caritalla oli ollut 20-vuotis hääpäivä pari päivää aikaisemmin. Sille emme muistaneet nostaa lasia. Joten näin jälkeenpäin: Grattis på porslinsbröllopsdagen
Laiva vaikutti olevan täynnä ja jonot olivat sen mukaiset. Jollain tavalla tämä uusi laiva ei pysty luomaan sellaista tunnelmaa kuin edeltäjänsä. Ruokailussa on myös jatkuva jonottamisen maku.
Ehdimme kuitenkin aamiaisen jälkeen piipahtaa tax-free kauppoihin. Anki ja Ami saivat myös tyydytettyä pelihimonsa.
Emme ehtineet kuin laivasta ulos niin ensimmäiset sadepisarat alkoivat tippua. Onneksi olimme varustautuneet sadevarjoilla. Kävelimme Merimakasiinin läpi. Villatakit sujahtivat Ankille ja Ulla-Majlle reppuihin. Sitten tiemme erkanivat. Carita ja Ulla-Maj lähtivät shoppailemaan Virukeskukseen. Anki ja Ami olivat päättäneet lähteä Juksuurisalongiin tukanleikkuuseen. Ensin kävimme Rimi kaupassa. Anki Apteekissa ja Ami niitä pakollisia purukumia ostamassa. Nyt tarttui mukaan myös teetä ja ihania mantelimassasuklaita.
Sitten kampaamoon. Emme tarvinneet odottaa vaan pääsimme heti käsittelyyn.
Tyytyväisinä jatkoimme matkaa. Suuntasimme kohti Virukeskusta ja siellä kaksi väsynyttä shoppailijaa istui penkillä meitä odottamassa.
Yhdessä jatkoimme matkaa kohti muuria, mantelikauppaa ja pellavakauppaa. Sitten oli aika levähtää tutussa kahvilassa (jonka nimeä en muista) ja nauttia hyvistä piruloista (pasteijoista). Juomana tee ja kahvi, lämmitti mukavasti. Milla oli jäänyt kotiin valmistautumaan suureen unelmamatkaansa, kävelyretkeen Santiago de Campostelaan, joten hänelle lähetimme terveiset Teehuoneesta.
Huomasimme, että oli aika suunnata takaisin kohti laivaa. Ruokaostoksia emme tehneet Merimarketissa tällä kertaa. Pieni nahkreppu kuitenkin sujahti Amin reppuun ja jossain vaiheessa Uma oli ehtinyt ostaa ihanan koristekissan.
Buffépöytä jäi tällä kertaa väliin. Söimme katkarapuleivät ja uuniperunat. Hyvää oli ja saimme istua rauhassa kelloja vilkuilematta. Hyvin ehdimme vielä taxfree kauppaan ostamaan jalojuomia kotiin viemiseksi. Hyttiin pakkaamaan reput ja taas oli mukava yhteinen matka lopuillaan.
Ei muuta kuin seuraavaa matkaa suunnittelemaan.
Hauska kuva heti alkuun, oli kiva käydä Tallinnassa tälläkin tavalla.
VastaaPoista