Tuntuu siltä, että joulukoristelut ilmestyvät vuosi vuodelta aikaisemmin kauppojen ikkunoihin. Stockmannin kulmaikkunaan oli rakennettu Muumien talvimaisema. Pienet lapset, ja täytyy myöntää vähän vanhemmatkin katselivat silmät suurena tätä näytelmää. Myös minä tunsin itseni pieneksi tytöksi seuratessani mitä muumipeikot tekevät.
Mutta nyt oli pakko herätä unimaailmasta. Oli aika rientää Kultapossukerhon kuukauden tiistaitreffeille. Paikka oli taas vakiintuneeksi paikaksi muodostunut La Famiglia ja sen pyöreä pöytä. Tänään olikin vain kolme päässeet paikalle. Anki oli pari päivää sitten kaatunut ja oikean käden ranne oli mennyt poikki. Viisi viikkoa käsi kipsissä ei paljon innosta liikkumaan kotoa. Caritaan oli taas iskenyt syksyn influenssa.
Niinpä Ulla-Maj, Milla ja Ami menivät heti sisään saavuttuamme paikalle. Ja kukapa meitä toivotti tervetulleksi heti ovensuussa kuin ravintolan omat tontut.
Kun viikon samana päivänä käy syömässä niin ei ole niin paljon annoksissa valinnanvaraa. Aloitimme kuitenkin taas erinomaisesta salaattipöydästä.
Kaksi Linguinepastaa ja kanaa saltimboccaa. Toinen annos toki gluteenittomana. Kolmas annos Risotto al Funghi di Bosco.
Ulla-Majn annos
Millan annos
Amin annos
Lasilliset viiniä painikkeeksi.
Kahvi maistui taas jälkiruokana.
Aika hurahti taas nopeasti ja kun huomasimme, että me olimme melkein viimeisiä ravintolassa, niin oli aika suunnata kotiin. Alakerran kautta. Siellä oli myös tontut kiivenneet näköalapaikoille ilahduttamaan ruokailijoita.
Yht äkkiä muistimme, että valokuvaa emme olleet muistaneet ottaa meistä. Mutta kuin tilauksesta seinällä oli peili. Niin tuli tällä kertaa selfie muistoksi.
Ulkona iltapäivä hämärsi ja jouluvalot yrittivät luoda joulun tunnelmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun jätit kommentin.